Skip to main content
työhyvinvointi

BLOGI

AJANKOHTAISTA ASIAA

Mielen voima: Valmiuksien opettaminen

Tämä kirjoitus on jatkoa edelliselle tekstille ”mielen voimasta.” Kannattaa lukaista se ensin johdantona, jos et ole sitä vielä tehnyt.

Olin 19-vuotias varusmies, ”laskuvarjojääkärin taimi,” kun opettelimme avannosta pelastautumista hiihtämällä täydessä tiedusteluvarustuksessa avantoon ja pelastautumalla sieltä ilman naskaleita tai pelastusköyttä. Niin asioita harjoitellaan, tekemällä suorituksia, jotka ovat mahdollisimman lähellä todellisuutta.

”Rauhoittakaa ihan ensimmäisenä hengitys. Vasta sen jälkeen teillä on edellytykset toimia rauhallisesti ja harkitusti,” kuului kouluttajan viime hetken ohje.

Vuosia myöhemmin fysioterapeutin opinnoissani ymmärsin tieteellisemmän lähestymistavan kautta hengityksen merkityksestä linkkinä tahdonalaisen ja ei-tahdonalaisen hermoston välillä ja opin myös käyttämään syvähengitystä osana erilaisia rentoutustekniikoita. Esimerkiksi kahden minuutin syvähengitysharjoituksen on todettu vähentävän stressin tunnetta ja parantavan selvästi päätöksentekokykyä.* Hengityksen merkitystä on tutkittu myös mm. poliisin työssä.

Käytännössä syvähengitysharjoitus toteutetaan kaikessa yksinkertaisuudessaan näin: Pysähdy ja jos mahdollista, käy vaikka selinmakuulle. Hengitä rauhallisesti keuhkot täyteen ilmaa. Anna keuhkojen sitten tyhjentyä kontrolloidusti. Jatka noin kahden minuutin ajan.

Ennen avantoon hiihtämistä annettuun lyhyeen ohjeeseen oli siis tiivistetty paljon asiaa. On turha yrittää olla tehokas ja harkitseva, jos ei kykene käyttäytymään rauhallisesti. Kehon kiihtyneisyys vaikuttaa myös mieleen.

Yksi tapa parantaa sotilaan (ja kenen tahansa) kykyä selvitä vaativista tilanteista on opettaa pelkoon, stressiin ja mielen toimintaan liittyvää tietoa. Hengityksen käyttö on yksi pieni esimerkki tällaisista tutkimukseen perustuvista keinoista.

Utti vastasi 2010-2011 Hollannin johtaman EU:n valmiusosaston erikoisjoukkosuorituskyvystä muodostamalla ja kouluttamalla sen käyttöön joukon nimeltä SOTG 111 (Special Operations Task Group 111). Osana tuon osaston koulutusta järjestettiin henkisen toimintakyvyn koulutus, joka perustui juuri stressiin, pelkoon ja posttraumaattiseen stressiin liittyvän asiatiedon opettamiseen. 2009 Afganistanista saatujen kokemusten perusteella asia ymmärrettiin tärkeäksi. Sittemmin ”taistelijan mieli” on otettu keskeiseksi osaksi myös koko Puolustusvoimien uudistuvaa toimintakykykoulutusta.

SOTG:n koulutuksessa hyödynnettiin niin poliisin kuin muiden maiden asevoimienkin oppeja. Yksilön kannalta tärkeää oli oppia omien reaktioiden tunnistamiseen ja käsittelemiseen liittyviä taitoja sekä keinoja, joilla vaikuttaa henkiseen toimintakykyyn. Joukon kannalta oleellista oli määrittää ja kouluttaa esimerkiksi traumaattisen tapahtuman jälkikäsittelyyn liittyvät toimintatavat.

Koulutuksesta mieleen jäänyt esimerkki hyvästä ja maalaisjärkisestä tavasta tukea henkistä toimintakykyä on Kanadan maavoimien stressinhallintaohje, joka perustuu ymmärrykseen siitä, että toimintakyky on kokonaisvaltaista, ja sen eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa:

COPING WITH STRESS

S – sensible eating

T – take time to enjoy life

R – rest and relaxation

E – exercise and education about battle stress

S – social support from family and friends

S – satisfying expressions of spirituality and sexuality

Jos haluaa vähentää omaa henkistä kuormittuneisuuttaan, on tietysti ensin ymmärrettävä, että mikä sitä aiheuttaa, ja millä keinoilla siihen voidaan vaikuttaa, olipa oma ala ja toimintaympäristö mikä tahansa. Sen jälkeen päästään kuitenkin siihen tosiasiaan, että mitään ei tapahdu, ellei itse toimi. Oppimiaan tietoja on pakko harjoitella ja laittaa käytäntöön. Siitä lisää myöhemmin…

Sitä odotellessa aiheesta löytyy kiinnostuneille valtavan paljon materiaalia netistä. Tässä joitakin mielenkiintoisia linkkejä:

*Yllä viitattu tutkimus syvähengityksen vaikutuksesta stressiin ja päätöksentekokykyyn: How breathing can help you make better decisions: Two studies on the effects of breathing patterns on heart rate variability and decision-making in business cases: https://doi.org/10.1016/j.ijpsycho.2019.02.011

Maavoimaseminaari 2019 -videotallenne; Ways to improve army soldiers’ mental readiness: https://youtu.be/AvCgPmNd2hs

Artikkeli Poliisiammattikorkeakoulussa käyttöön otetusta resilienssikoulutuksesta: https://yle.fi/uutiset/3-10082614

Lauri Järvilehdon blogi käsittelee henkistä toimintakykyä erityisesti kognitiivisten taitojen näkökulmasta: https://ajattelunammattilainen.fi/

Eettisen ja henkisen toimintakyvyn yhteydestä: https://www.ptsd.va.gov/professional/treat/cooccurring/moral_injury.asp

Artikkeli USA:n merivoimien erikoisjoukoille kehitetystä ”Warrior toughness” -ohjelmasta. Ihan hyviä juttuja koulutusohjelman amerikkalaisesta mouho-henkisestä nimestä huolimatta: https://www.forbes.com/sites/kevinkruse/2020/04/10/mental-toughness-begins-with-purpose-says-us-navy-seal/#29da0d70777d

-VP