Merkityksellisyyden tunne ja hyvinvointi

Kirjoittanut Juuso Aho 27.09.2024. Lähetetty Blogi.

Merkityksellisyyden tunne on oleellinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Merkityksellisyyden kaipuu on meissä kaikissa – se ohjaa meitä etsimään tarkoitusta niin arjessa kuin elämän suurissa valinnoissa. Mutta mistä merkityksellisyys löytyy? Ja miten voimme vahvistaa sitä omassa elämässämme?

Merkityksellisyys ei ole saavutettava päämäärä, vaan jatkuva prosessi. Se ei synny ulkoisista saavutuksista, vaan omista arvoista ja tavoitteista, jotka antavat elämälle suunnan. Siitä, että elämme oman näköistä elämää eli teemme asioita, jotka tuntuvat meille tärkeiltä ja ovat linjassa omien arvojemme kanssa. Joku löytää merkityksellisyyttä ihmissuhteista, toinen työstä, henkisyydestä, taiteesta tai liikunnasta. Tai kaikista näistä. Ihmiset ovat erilaisia.

Merkityksellisyyden kokemus voi syntyä ihan pienistä arjen hetkistä. Yhteinen hetki perheen kanssa, hyvä keskustelu tai onnistuminen työssä voivat kaikki tuntua merkityksellisiltä, jos pysähdymme tunnistamaan niiden arvon. Tärkeää on huomata, että merkityksellisyys ei tule annettuna, vaan se on jotain, jonka me itse annamme tapahtumille.

Hallinnan tunne ja merkityksellisyys

Yksi merkityksellisyyden peruspilareista on hallinnan tunne. Kelluminen virran mukana ilman määränpäätä – sinne minne virta vie – on oikeasti paljon raskaampaa, kuin miltä se kuulostaa. Kun koemme, että voimme vaikuttaa omaan elämäämme, löydämme siitä todennäköisesti myös merkityksellisyyttä. Ja tämähän ei tietenkään tarkoita sitä, että meidän pitäisi aina pidellä ohjaksia raudanlujassa otteessa, vaan sitä että tunnemme voivamme tehdä valintoja ja suunnitella elämäämme omien arvojemme mukaisesti. Silloin elämä ei tunnu sarjalta sattumanvaraisia tapahtumia, jossa on itse vähän niin kuin sivustakatsojana, vaan sillä on tietoinen suunta ja tarkoitus.

Yhteisöllisyys on myös merkittävä tekijä merkityksellisyyden kokemisessa. Olemme sosiaalisia olentoja, ja monesti syvimmät merkityksen kokemukset syntyvät yhdessä toisten kanssa. Tunne siitä, että kuulumme johonkin ja että toimintamme vaikuttaa positiivisesti ympärillämme oleviin ihmisiin, tuo elämään syvyyttä ja tarkoitusta.

Merkityksellisyydestä voimaa vastoinkäymisiin

Itävaltalainen psykiatri Viktor Frankl vietti kolme vuotta keskitysleirillä. Hän on kuvannut selviytymisensä kannalta käänteentekeväksi hetkeksi sitä, kun hän ymmärsi, ettei voi muuttaa olosuhteitaan, mutta hänellä on vapaus valita oma suhtautumisensa niihin.

Hän löysi syitä taistella elämästään: hän halusi päästä kertomaan kokemuksistaan ja havainnoistaan keskitysleirillä, minkä lisäksi hän halusi vielä päästä näkemään vaimonsa ja sukunsa uudelleen.

Vapauduttuaan vuonna 1945 hän uppoutui kirjoittamiseen, vuonna 1946 julkaistiin Ein Psycholog erlebt das Konzentrationslager, joka on julkaistu suomeksi nimellä Ihmisyyden rajalla.

Kirja kertoo laajasti Franklin keskitysleirikokemuksista ja juutalaisten kokemasta julmuudesta. Se on samalla psykologinen ja filosofinen tutkielma siitä, miten valtava merkitys tarkoituksen tunteella on ihmisen halulle ja kyvylle selviytyä elämän kriiseistä.

Viktor Franklin kenties keskeisin viesti on, että jokaisen elämällä on tarkoitus. Se tarkoitus ei löydy nautinnoista – ja jos nautinnot eivät voi antaa elämälle tarkoitusta, ei niiden puute voi viedä sitä pois. Sen sijaan ilmennämme kukin oman elämämme tarkoitusta tekojemme, rakastamisemme ja kärsimisemme kautta.

Emme siis voi välttämättä muuttaa olosuhteitamme, mutta voimme valita, miten suhtaudumme niihin. Teemme sen antamalla asioille merkityksiä.

Aki Hintsan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin malli

Jo edesmenneellä lääkäri Aki Hintsalla, joka oli tunnettu muun muassa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin mallista, oli ajatus, ettei ihmisen identiteetin pitäisi oleellisesti rakentua sellaisille asioille, jotka joku voi ottaa pois. Se on hyvä näkemys. Hintsan kehittämän hyvinvointimallin ydin tiivistyy kolmeen kysymykseen:

Tiedätkö, kuka olet? (identiteetti)
Tiedätkö, mitä haluat? (elämän tarkoitus)
Hallitsetko omaa elämääsi? (potentiaaliset esteet omien tavoitteiden mukaiselle elämälle)

Ajatukset ja todellisuus

Asioille voi olla joissain tilanteissa vaikeaa antaa positiivisia merkityksiä. Saatamme nähdä pahantahtoisuutta tai meitä vastaan suunnatun salaliiton siellä, missä on todellisuudessa vain sattumaa ja olosuhteita. Ja silloinkin, kun syyllinen löytyy peilistä.

Ajatuksesi luovat todellisuutesi ja on psykologinen tosiasia, että ajatus vahvistuu toiston kautta. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia ajatuksia sinulle päivittäin toistetaan, itsesi tai jonkun muun toimesta. Myöskään sillä, ovatko ne totta, ei ole väliä. Valhekin muuttuu henkilökohtaiseksi totuudeksi, jos sitä toistaa riittävän pitkään.

Itsetutkiskelu

Merkityksellisyyden etsiminen on jokaisen oma matka. Se vaatii pysähtymistä ja itsetutkiskelua.

Omaa elämäänsä voi pohtia yllä olevilla Aki Hintsan kysymyksillä. Sotilaspastori Janne Huikolta taas on peräisin seuraava kolmen kysymyksen patteri;

Mitkä ovat minun arvoni (elämäni tärkeimmät asiat/periaatteet)?
Miten arvoni näkyvät ulkopuolisille? Arvaisiko joku toinen ne tarkkailemalla elämääni?
Jos arvoni eivät näy ulospäin, olisiko aika tehdä muutoksia joko elämääni tai arvoihini?

Merkityksellisyyden löytäminen ja vahvistaminen ei vaadi suuria tekoja tai mullistavia elämänmuutoksia. Kun pysähdymme pohtimaan, mikä on meille oikeasti tärkeää ja miten voimme tuoda sen näkyväksi arjessamme, alamme rakentaa elämää, joka tuntuu aidosti merkitykselliseltä.

Lukuvinkit

Aki Hintsa - Voittamisen Anatomia (2015) Oskari Saari
Ihmisyyden rajalla (1946) Victor Frankl

Seuraava