Taktisen urheilijan polkuun kuuluu neljä eri vaihetta, joiden kautta tehtävien ja uran vaatima toimintakyky rakentuu: varusmiespalvelus, valmistava koulutus, työuran ensimmäiset vuodet ja koko uran kestävä toiminnallinen harjoittelu ja toimintakyvyn ylläpitäminen.

Taktisia urheilijoita, tactical athletes, ovat kaikki viranomaisaloilla työskentelevät henkilöt, joiden vastuulla ovat yhteiskunnan kriittiset palvelut ja toimet – ja joiden on työssään kehitettävä ja ylläpidettävä kokonaisvaltaista fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä. Heitä ovat poliisit, pelastajat, sotilaat, ensihoitajat ja vartijat.

Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että univormun ja varusteiden alla on hyväkuntoinen, terve ja hyvinvoiva ihminen. Mitä parempi työntekijän kokonaisvaltainen toimintakyky on, sitä todennäköisemmin hän pysyy terveenä ja pystyy tekemään työtään. Taktisen urheilijan polun hahmottaminen ja taktisen urheilun valmennus auttaa viranomaisia kehittämään ja ylläpitämään henkilöstönsä toimintakykyä ja takaamaan viranomaistehtävien jatkuvuuden.

Ensimmäinen vaihe: varusmiespalvelus

TORAn perustaja, erikoisjoukoissa kannuksensa ansainnut liikunnanohjaaja Juuso Aho määrittelee taktisen urheilijan uran alkavan tyypillisesti varusmiesajasta, jolloin suuri osa ikäryhmää ja tulevia taktisia urheilijoita käy varusmiespalveluksen.

Varusmiespalvelukseen astuu vuosittain n. 20 000 nuorta ja palvelus suoritetaan tyypillisesti 19–20-vuotiaana. Palvelus kestää joko 165, 255 tai 347 päivää, joiden kuluessa ikäryhmä saa kattavan kosketuksen taktiseen urheiluun ja fyysisen toimintakyvyn kehittämiseen.

Puolustusvoimien taistelijan mieli ja taistelijan keho -koulutus, jota myös TORAn asiantuntijat ovat olleet mukana kehittämässä, keskittyy sotilaan fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja eettisen toimintakyvyn kehittämiseen. Hyvin toteutettuna se antaa hyvät perustiedot ja taidot oman toimintakyvyn kehittämiseen myös tulevaisuudessa.

Tommi Ojanen osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdyssä väitöstutkimuksessaan, että sotilaan fyysistä toimintakykyä pystytään kehittämään oikein suunnitellulla liikuntakoulutuksella. Ojasen mukaan kansainväliset tutkimukset osoittavat, kuinka tärkeää sotilaan on harjoitella sekä kestävyys- että voimaominaisuuksia. Monipuolinen harjoittelu onkin tehokkain tapa kehittää fyysistä toimintakykyä, jota tarvitaan sotilaan ja muiden viranomaisalojen tehtävissä.

Lähes kaikki tulevat viranomaisalojen taktiset urheilijat suorittavat varusmiespalveluksen ja palveluksen tärkeys korostuu juuri tässä. Fyysistä toimintakykyä kehittävä osuus muodostaa lähes puolet taistelijan mieli ja taistelijan keho -koulutuksesta ja koko palvelusajan kestävä nousujohteinen voima- ja kestävyyskoulutus muodostavat koko liikuntakoulutuksen rungon. Sen tavoitteena on kehittää asevelvollisten fyysistä toimintakykyä ja antaa heille riittävä tietotaito sen säilyttämiseksi myös reservissä.

Toinen vaihe: valmistava koulutus

Urheilijan polun toinen vaihe koostuu ammattiin valmistavasta koulutuksesta. Vaikka pelastajien ja poliisien tarpeet eroavat Puolustusvoimien erikoisjoukkojen tarpeista, perusasiat ovat valmistavassa koulutuksessa laajalti samat.

Koulutukseen päästäkseen hakijan on omattava riittävä fyysinen toimintakyky, joka mitataan kuntotesteillä opintoihin hakeuduttaessa. Toinen yhtenevä piirre on se, että koulutukseen kuuluu fyysisen kunnon kehittämiseen tähtäävää liikuntakoulutusta. Yhtenä osana tätä koulutusta opiskelijoita myös testataan kuntotesteillä koulutuksen aikana. Näillä testeillä varmistetaan opiskelijoiden fyysisen toimintakyvyn riittävyys työtehtäviin heidän valmistuttuaan.

Taktisen urheilijan polun toisessa vaiheessa alakohtaisia eroja syntyy opintojen aikaisessa fyysisessä koulutuksessa. Kaikilla aloilla annetaan liikuntakasvatusta ja koulutusta perinteisistä fyysisistä ominaisuuksista ja niiden kehittämisestä. Poliiseilla on lisäksi myös voimankäytön koulutusjakso, jonka pääpaino on käytännön harjoittelussa ja fyysisen kuorman kasvattamisessa. Sotilailla koulutukseen integroidaan sota- ja taisteluharjoitukset, jotka kestävät yksittäisistä päivistä aina kahteen viikkoon saakka. Heille siis opetetaan, kuinka sotilaat saadaan kestämään pitkäkestoista rasitusta ja säilymään toimintakykyisinä vaihtelevissa olosuhteissa. Pelastajien fyysisen toimintakyvyn ymmärrystä lisää myös anatomian ja fysiologian opintojakso.

Kolmas vaihe: toimintakyky työssä

Taktisen urheilijan polun kolmas vaihe konkretisoituu, kun työtä ja ohjattua valmennusta on takana muutama vuosi.

Tällöin on käyty ammattiin liittyviä lisäkoulutuksia ja asetuttu tiettyyn työtehtävään. Samalla työn spesifi kuormitus on muokannut yksilöä optimaalisemmaksi juuri kyseiseen työhön. Tässä kohtaa nousevat esiin eri viranomaisyksiköiden ja -yksilöiden erot: jokaiselta vaaditaan lajinomaisuutta eli tarkkaa osaamista oman ammattinsa kannalta olennaisista, toimintakykyyn vaikuttavista asioista. Tämän vaiheen valmennuksen tavoitteena on luoda edellytykset pärjäämiselle työuralla ja vaiheen aikana luodaan myös pohja hyvälle ja kestävälle työkunnolle.

Kolmannessa vaiheessa taktisen urheilijan on jo sisäistettävä oman alansa spesifit vaatimukset ja osata suhteuttaa ne omaa toimintakykyynsä. Yksilön pitää olla itse kiinnostunut oman toimintakykynsä ylläpitämisestä ja kantaa vastuu sen kehittämisestä. Jokaisella viranomaisalalla on erilaiset lähtökohdat työntekijöiden toimintakyvyn kehittämiseen ja ylläpitoon. Osa taktisista urheilijoista saa harjoitella tarpeeksi työajalla – ja osalla harjoittelu tapahtuu tai sen oletetaan tapahtuvan vapaa-ajalla.

Yleisesikuntamajuri Olli-Petteri Haajan laaja-alainen artikkeli Tiede ja ase -julkaisussa käsittelee fyysisen suorituskyvyn tutkimusta ja painottaa toiminnallisen harjoittelun tärkeyttä sotilaiden fyysisen toimintakyvyn kehittämisessä:

"Sotilaiden fyysisen suorituskyvyn tutkimus on noussut tärkeäksi tutkimuskohteeksi länsimaissa. Varsinkin ammattiarmeijoissa tutkitaan, miten kyetään tehokkaimmin nostamaan joukkojen ja yksilöiden fyysistä suorituskykyä ilman suurta loukkaantumisriskiä harjoituksissa. Syynä fyysisen suorituskyvyn harjoittamisen tehostamiseen on palvelukseen rekrytoituvien henkilöiden heikko fyysinen kunto.

Tulevaisuuden taistelujen alkamisen nopeus, taistelujen rajuus ja kiivaus edellyttävät taistelijoilta ja taistelunjohtajilta hyvää fyysistä suorituskykyä, jotta he kykenevät käyttämään taisteluvälineitään tehokkaasti ja suojautumaan vastustajan asevaikutukselta. Hyvä fyysinen suorituskyky on pohja, minkä varaan voidaan rakentaa niin taistelijan kuin taistelunjohtajankin ammatillinen osaaminen. Fyysisesti hyvässä kunnossa oleva henkilö kykenee käyttämään saamaansa koulutusta hyväkseen huonokuntoista paremmin. Koska ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus, vaikuttaa fyysinen kestävyys psyykkisen kunnon kestävyyteen ja päinvastoin. Suomalaisessa johtajakoulutuksessa henkisen kunnon kestävyys on aina mielletty taistelijan ja taistelunjohtajan yhdeksi tärkeimmäksi ominaisuudeksi.

Suomen puolustusvoimien vaatimus taistelujoukkojen fyysiselle suorituskyvylle on tällä hetkellä maailman kovin. Toisaalta vaatimuksiin verrattuna paradoksaalista on , että Suomen puolustusvoimat mahdollistaa sotilailleen vähiten aikaa oman fyysisen suorituskyvyn ylläpitämiseen. Hyvä fyysinen kunto mahdollistaa paremman ja terveellisemmän elämän laadun, riittävän fyysisen kapasiteetin mahdollisessa kriisitilanteessa sekä on tärkeä tekijä joukkojen operaatioturvallisuudessa."

 Olli-Petteri Haaja, Maavoimien kantahenkilökunnan fyysinen harjoittaminen – nykytila ja esitykset liikuntakoulutuksen kehittämiseksi (Tiede ja ase, 2004)

Neljäs vaihe: työuran kestoinen toimintakyky

Neljäs ja pisin taktisen urheilijan polun vaihe on oman viranomaisalan työn tekemistä. Sen konkreettisena tavoitteena on selvitä toimintakykyisenä työelämässä 10–30 vuotta. Isossa osassa työssä jaksamista ja vuosien mittaan säilyvää toimintakykyä on työn johtaminen eli se, miten fyysisesti raskaat ja kevyet työt osataan työyksiköissä määritellä jokaiselle yksilölle sopivaksi.

Viranomaisaloilla työskentelevien taktisten urheilijoiden haasteena on pysyä toimintakykyisenä läpi koko pitkän ja raskaan työuran. Vaikka moni pystyisikin harjoittelemaan ja kehittämään omaa suorituskykyään, muuttuvia tekijöitä on paljon. Työtehtävät ovat monesti luonteeltaan sellaisia, että niissä voi sattua mitä vain. Töitä tehdään vaativissa olosuhteissa ja vaikeissa asennoissa raskasta kuormaa kantaen ja kannatellen.

Terveyden kannalta haasteena on ottaa huomioon ammattispesifit rasitteet, mutta myös ymmärtää niin sanotun normaaliarjen rasittavuus. Tämän lisäksi täytyy pitää mielessä kansakunnan normaalit riskitekijät kuten ylipaino, selkäkivut, diabetes jne., joille myös osa taktisista urheilijoista ovat alttiita.

Taktisen urheilijan toimintakyvyn ylläpitäminen

Taktisen urheilijan toimintakyvyn kehittäminen alkaa tyypillisesi varusmiespalveluksesta ja jatkuu valmistavan koulutuksen jälkeen koko viranomaisalan työuran ajan. Arjen haasteet syntyvät yleensä pitkäkestoisen ja kokonaisvaltaisesti liian kovan kuormituksen seurauksena, minkä johdosta suorituskyky laskee. Toimintakyvyn ylläpitäminen pitkällä uralla ei tapahdu vain lisäämällä painoja tankoon tai kilometrejä juoksulenkille, vaan luomalla oikeanlaisia harjoittelutottumuksia ja elämäntapoja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

TORAn intohimo on tehdä viranomaisista toimintakykyisempiä, vahvempia ja kestävämpiä – niin keholtaan kuin mieleltäänkin.