SOF-mindsetillä kirjailijaksi, osa 1/2

Vuonna 2019 ideatasolla alkunsa saanut urakka on nyt valmis, ja uusin kirjamme ”Voima pinnan alla – vahva mieli erikoisjoukkosotilaiden opeilla” julkaistiin 3.4.2023! Juhlimme kirjan julkaisua hiljattain myös erikoisjoukkoyhteisön kesken, ja projekti sai palkitsevan päätöksensä. Tässä kaksiosaisessa kirjoituksessa kerron hieman, millaista on kirjoittaa kirja, millaisia erikoisjoukoissakin tarvittuja ominaisuuksia se vaati ja kuinka sovelsimme matkan aikana samoja oppeja ja periaatteita, joista itse kirjassammekin kerromme. Uskon, että ne ovat sovellettavissa käytännössä minkä tahansa tavoitteen saavuttamiseen.

Kirjan otsikon voimalla pinnan alla on kaksoismerkitys. Se viittaa toisaalta jokaisen ihmisen ulkokuoren alla piilevään resilienssiin, –  kykyyn kohdata vaikeuksia ja muutosta niin, että kykenee palautumaan ja oppimaan niistä – toisaalta merellisiin erikoisjoukkoihin. Kirjan pointit ja periaatteet on nivottu osaksi Erikoistoimintaosastossa palvelleen Sami Ruotsin tarinaa. Erikoistoimintaosasto on pelkistä ammattisotilaista muodostettu merellinen erikoisyksikkö, jonka väki Sami mukaan lukien tuli varsin tutuksi omien Utti-vuosieni aikana. Osaltaan halusimme kirjallamme kertoa suurelle yleisölle myös suomalaisen sukeltajakoulutuksen ja ETO:n tarinan.

Kirja rakentuu Samin elämäntarinan ympärille. Se alkaa teini-ikäisen nuoren halusta tulla taistelusukeltajaksi ja kulkee eri puolilla maailmaa koettujen vaarallisten tai muista syistä kestävyyttä koetelleiden tilanteiden kautta kohti erikoisjoukko-operaattorin uran jälkeistä aikaa ja summausta siitä, minkä arvoisia tehdyt uhraukset ja koetut menetykset ovat lopulta olleet. Säännöllisin väliajoin pysähdytään miettimään sitä, että mitä kaikkea on opittu, ja kuinka erikoisjoukoissa toimiviksi todetut asiat ovat sovellettavissa mihin tahansa ympäristöön.

Kokemuksen ja osaamisen lisäksi kirjan tekeminen edellytti otsikossa mainittua ”SOF-mindsetiä”, jonka molemmat osat vaativat varmaan monille pientä avaamista. SOF on sotilaslyhenne, joka viittaa erikoisjoukkoihin (special operations forces). Mindset taas tarkoittaa karkeasti suomennettuna mielenlaatua, asennetta tai ajattelutapaa. Sillä tarkoitetaan piirteitä tai arvoja, jotka muovaavat tapaa lähestyä haasteita ja tehtäviä. Se kuvaa myös tapaa tarkastella elämää sekä siinä tapahtuneita onnistumisia ja epäonnistumisia. Suomeksi voitaisiin siis puhua vaikkapa ”erikoisjoukkomentaliteetista”.

Tyypillisesti mindsetistä puhuttaessa viitataan kahteen laajasti tunnettuun käsitteeseen, jotka ovat kasvun asenne (growth mindset) ja muuttumattomuuden asenne (fixed mindset). Kasvun asenteen omaavat suhtautuvat elämään niin, että ihmisen ominaisuuksia voidaan kehittää harjoittelemalla, ja suhtautuvat haasteisiin positiivisesti. Ne ovat mahdollisuuksia kehittyä ja oppia. Muuttumattomuuden asenne taas näkee ihmisen ominaisuudet jotakuinkin määrättyinä. Se pyrkii välttämään haasteita, koska se ei näe niihin liittyvää kasvun mahdollisuutta vaan ainoastaan epäonnistumisen pelon.

Erikoisjoukkotoiminnassa on puhuttu jo pitkään ns. SOF-mindsetistä, jolla on viitattu erikoisjoukkomiehille ja -naisille ominaiseen tapaan ajatella ja tehdä asioita. Pitkään kokemusperäisille käsityksille perustunutta käsitettä on myös tutkittu. Tanskan erikoisjoukkojen parissa vuonna 2019 tehdyn tutkimuksen mukaan erikoisjoukkojen mindsetiin liittyvät piirteet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan, joita ovat organisointi, taktinen kyvykkyys sekä kompleksisuudesta selviytyminen. Kunkin osa-alueen merkityksellisyys riippuu tietysti tilanteesta ja joukolle määrätyistä tehtävistä. Kaikkiin kokonaisuuksiin liittyy tavoitekeskeisyys, joka on toimintaa aikaansaava voima.

Organisointi (tai organisoituminen) on edellytys vaikeiden ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemiselle. Erikoisjoukkosotilailta edellytettäviä piirteitä ovat itseohjautuvuus, itsenäisyys, lojaalius ja tiimipelaajan ominaisuudet. Nämä ominaisuudet mahdollistavat tehokkaan tiimitoiminnan sekä niin sanotun itseorganisoitumisen eli tilanteeseen reagoimisen itsenäisesti jo ennen kuin organisaation huipulla välttämättä edes ymmärretään tilannetta kokonaisuudessaan.

Edellä mainitut ovat vahvuuksia myös kirjoittamisen kannalta. Kirjan tekeminen on projekti, joka vaatii monen asian ratkaisemista valmistuakseen. Tässä tapauksessa meitä tekijöitä oli kolme, jotka asuimme kaikki eri paikkakunnilla. Toistemme lisäksi teimme yhteistyötä kustantamon väen, erityisesti kustannustoimittajamme kanssa. Itseohjautuva ja aloitteellinen, mutta samalla toiset ja heidän osuutensa huomioon ottava työskentelytapa oli tärkeä tekijä onnistuneen lopputuloksen kannalta. Mm. selkeä työnjako, toimiva kommunikointi, yhteiset määräajat sekä kyky antaa ja sietää parannusehdotuksia olivat oman kokemukseni mukaan tärkeitä.

Taktinen kyvykkyys pitää sisällään ominaisuuksia, jotka auttavat selviytymään erikoisjoukkojen käytännön tason työtehtävistä. Siihen liittyviä ominaisuuksia ovat mm. kestävä, itsevarma, mukautumiskykyinen, improvisoiva, valmis ottamaan riskejä sekä suunnitteluorientoitunut. 

Kirjailijan ”taktinen kyvykkyys” on monilta osin hyvin erilaista kuin se, mitä tarvitaan erikoisjoukoissa. Lopulta tärkeiksi osoittautuivat kuitenkin hyvin pitkälti samankaltaiset ominaisuudet. Suunnitteluorientoituneena koin, että kirjan kirjoittamisessa auttoi suuresti selkeä suunnitelma sen rakenteesta ja karkea aikataulu siitä, milloin mitäkin pitäisi olla valmiina. Siihen tukeutuminen sai meidät palauttamaan käsikirjoituksen hyvissä ajoin ennen deadlinea sen sijaan, että olisimme tuskailleet sen kanssa vielä viime hetken paniikissa viimeisenä iltana. Toisaalta työn edetessä oli tärkeää pystyä muokkaamaan tekemäänsä suunnitelmaa ja antaa sopivasti tilaa luovuudelle ja oppimisen kautta syntyneille uusille ajatuksille. Myös kestävyys, pitkäjänteisyys ja usko omaan tekemiseen olivat edellytyksiä pitkän projektin loppuun viemiseksi.

Kompleksisuudesta selviytyminen nousee vaatimuksesta toimia muuttuvissa ja epäselvissä toimintaympäristöissä. Siihen liittyviä ominaisuuksia ovat analyyttisyys, laaja-alainen ajattelu, eri osaamisalueiden yhdistely sekä kyky löytää ongelmatilanteisiin tuoreita ratkaisuja. 

Kirjamme kannalta tämä oli kenties keskeisin osa-alue. Kyky yhdistellä kokemuksia sotilas- ja hyvinvointimaailmasta, ajatella laajasti sekä prosessoida tueksemme tietoa monenlaisista eri lähteistä ikään kuin antoivat kirjamme olemassaololle oikeutuksen ja auttoivat meitä ylipäänsä saamaan kustannussopimuksen. Pelkästään yhden osa-alueen avulla erottuminen voi olla vaikeaa, mutta yhdistämällä kaksi voidaan saada joskus aikaiseksi jotain harvinaista, tuoretta ja hyvällä tavalla erottuvaa. Itselleni jäi tyytyväinen tunne siitä, että nyt kävi juuri niin. Olen toki hieman puolueellinen sanomaan, joten jokainen arvioikoon lopulta itse.

Kirjoituksen jälkimmäisessä osassa menen syvemmälle likaisiin yksityiskohtiin ja kerron, kuinka kirja kirjoitetaan – tai mikä tahansa muukin tavoite saavutetaan – ihan käytännössä mm. erikoisjoukkojen tehtäväsuunnittelussa käytettyjä periaatteita soveltamalla.

Sitä odotellessasi voi tilata oman Voima pinnan alla -kirjan osoitteesta: https://liikuttajat.fi/tacticalfitness/oheistuotteet/voima-pinnan-alla

-VP

Lähteet:

Dalgaard-Nielsen, A. & Falster Holm, K (2019). Supersoldiers or Rulebreakers? Unpacking the Mind-Set of Special Operations Forces. Armed Forces & Society 2019, Vol. 45(4) 591-611.