Mielen voima: Fyysisestä toimintakyvystä huolehtiminen
Tämä kirjoitus on jatkoa omiin kokemuksiini perustuville pohdinnoille mielen voimasta. Kolme aiempaa tekstiä ovat käsitelleen arvomaailman vahvistamista, valmiuksien opettamista ja harjoittelua.
Olen käsitellyt pääasiassa stressiin ja pelkoon vaikuttamista, koska ne ovat meneillään olevan koronapandemian vuoksi paljon pinnalla, ja toisaalta itselläni on sotilaan töiden takia niihin oma henkilökohtainen kokemuspintani. Uskon ja toivon sen jakamisesta olevan hyötyä muille, koska olipa toimintaympäristö mikä tahansa, lopulta kyse on aina samasta asiasta: ihmisen toimintakyvystä kokonaisuutena.
Perustuen omiin kokemuksiini Utin Jääkärirykmentin Erikoisjääkäripataljoonassa tiedän, että mielen voimaa voi kehittää sotilasympäristössä ainakin viiden lähestymistavan kautta. Niitä ovat arvomaailman vahvistaminen, valmiuksien opettaminen, harjoittelu, fyysisestä toimintakyvystä huolehtiminen sekä sosiaalinen yhteenkuuluvuus.
Toimintakyvyn eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Siksi valmiuksia pääkopan kovalle rasituksensietokyvylle luodaan pistämällä fyysinen toimintakyky kuntoon. Tämä mm. parantaa mielialaa, auttaa uuden oppimisessa ja vähentää stressaantuneisuutta.
Itselleni treenaaminen on ollut pitkään keino vaikuttaa myös mieleni toimintaan. Jo lukioaikoina opin kokemuksen kautta tekemään pitkän matematiikan kotitehtäväni niin, että tein niitä siihen asti, että jäin jumiin. Sitten lähdin lenkille ja tein tehtävät sujuvasti loppuun sen jälkeen. Jokainen liikuntasuoritus vaikuttaa mm. hormonien eritykseen ja lisää sitä kautta hyvää oloa. Liikunta parantaa myös kognitiivisia taitoja, eli mm. oppimista ja ongelmanratkaisutaitoja.
Myöhemmin Afganistanissa ollessani eräs ”selviytymisstrategia,” jolla paransin omaa arkeani, oli ahkera treenaaminen. Leirissä ollessamme aloitimme aamutreenillä, jota kutsuimme hieman pilke silmäkulmassa ”aamubudoksi,” sisälsi se kamppailua tai ei. Jos onnistuin heräämään rannekelloni onnettomaan pikku piipitykseen (yhdenlainen tapa varmistaa riittävä palautuminen sekin), herätin ennalta sovitun pienen porukan, jonka kanssa lähdimme vetämään hien pintaan jo heti aamutuimaan ennen ruokalan avautumista. Sitä seurasi työntekoa aina iltapäivään asti. Silloin saattoi olla aikaa vetää toinen treeni, minkä jälkeen teimme vielä erilaisia valmisteluja iltaan asti. Nukahtaminen kesti täyden päivän jälkeen noin minuutin. Ylimääräistä aikaa ja pitkästymistä ei ollut. Pian alueelle saapumisemme jälkeen kiivas tehtävärytmi imaisikin meidät mukaansa, ja tukikohtaelämä sai enimmäkseen jäädä.
Koska harjoitteluolosuhteita ei läheskään aina ole, niitä pitää tehdä itse. Osana EU:n valmiusosaston koulutusta osallistuimme harjoitukseen Keski-Eurooppaan. Koska mukaan piti saada paljon ajoneuvoja, matkustimme laivalla. Koska se oli mahdollista, olimme pakanneet mukaan mm. aika ison läjän kahvakuulia, ja ensimmäinen Juuson vetämä kuulatreeni alkoi laivan ulkokannella jo ennen satamasta lähtöä. Sittemmin kannella vedettiin muitakin treenejä, mm. nyrkkeilytreenit ja juoksukuntopiiri.
Tärkeää on kuitenkin muistaa sekin, että myös mm. palautumisen varmistaminen ja terveellinen ravinto ovat fyysisestä toimintakyvystä huolehtimista. Elämäntilanteeseen nähden suhteeton treenimäärä voi myös pahentaa stressiä ja ajaa pahimmillaan ylirasitustilaan. Yleensä ihmisillä tuntuu hieman ristiriitaisesti olevan taipumus huonoihin elintapoihin niissä elämäntilanteissa, joissa terveellisistä tottumuksista olisi kaikkein suurin hyöty.
KUUSI VINKKIÄ VAHVAAN KEHOON JA MIELEEN:
1. Nauti luonnosta
Yhdistä luonto ja liikkuminen silloin, kun se on mahdollista, sillä tutkimusten valossa se näyttäisi olevan tehokas tapa pitää oma pääkoppa kunnossa. Muista kuitenkin näinä aikoina vastuullisuus ulkona treenatessasi.
2. Nauti seurasta
Liikunta antaa usein myös mahdollisuuden nauttia ihmisten seurasta ja yhdessä tekemisestä. Korona-aikana tämä ei ole niin yksiselitteisen helppoa, muttei mahdotontakaan. Esimerkiksi itselläni oli jo ennen rajoituksiakin välillä tapana puhua lenkkeillessäni luurit päässä puheluita hieman kauempana asuville kavereilleni, joita ei muuten olisi saanut lenkkiseuraksi.
3. Nauti rauhasta
Usein keskitytään niin kovasti hehkuttamaan liikunnan sosiaalista ulottuvuutta, että asian toinen puoli unohtuu. Varsinkin introverteille kuten itselleni liikkuminen on välillä myös mahdollisuus olla yksin, kun siltä tuntuu. Joskus tekee hyvää jättää myös kuulokkeet pois ja nauttia hiljaisuudesta.
4. Valitse laji mielialan mukaan
Usein treenaamiseen yhdistyy ilo uuden oppimisesta ja kehittymisestä. Jos elämä kuitenkin tuntuu muuten olevan yhtä hässäkkää, voi tehdä ihan hyvää, ettei treenaaminenkin ole pelkkää suorittamista ja pinnistelyä. Jopa monotoninen voi olla joskus virkistävää. Anna mielialan vaikuttaa siihen, haluatko liikuntatuokiolla haastaa itsesi vai antaa itsellesi hengähdystauon. Isossa mittakaavassa liikunnan tulisi olla enemmän virkistävää kuin kuluttavaa.
Eri liikuntamuodoilla on myös erilainen vaikutus hormonituotantoon. Yksinkertaistaen voisi sanoa, että kun haluat lisää päättäväisyyttä, lähde salille huutamaan, ja kun haluat rauhaa, lähde järven rantaan lenkille.
5. Valitse oikea ajankohta
Valitse treenisi ajankohta sen mukaan, mihin pyrit. Niillä, joilla se on mahdollista, kesken työpäivää tehty treeni saattaa virkistää ajattelua ja antaa buustin jaksaa vielä iltapäivä. Jos suunnitelmissa on raskas harjoitus, se kannattaa sijoittaa siihen ajankohtaan, kun on luonnostaan virkeimmillään ja elimistö jo herännyt. Toisaalta rauhallinen aamuaerobinen voi olla aamu-unisellekin hyvä tapa herätellä kroppa ja mieli uuteen päivään, eikä toisaalta aamulla tehtyä treeniä voi ainakaan enää kiireen tai väsymyksen vuoksi skipata. Se kun on jo tehty. Kiireiselle varmin tapa saada treeniä on siis liikkua heti aamusta.
6. Lyhytkin riittää, jos sitä käyttää oikein
Liikuntaa voi pilkkoa lyhyiksi paloiksi arjen sekaan, ja siitä on silti hyötyä. Joissain tapauksissa pitkin päivää jumppailusta voi olla jopa enemmän hyötyä kuin yhdestä tehotreenistä iltasella, sillä istumisen tauottaminen 20-30 minuutin välein ehkäisee siitä aiheutuvia terveyshaittoja. Jo pelkkä työtuolilta nouseminen ja pieni kävely auttavat, mutta itsehän en pidä juuri minään työpistettä, jonka läheisyydestä ei löydy kahvakuulaa tai vähintään vastuskuminauhaa.
– VP